Joukko vammaisten omaishoitajia huolestui saatuaan tänä syksynä kirjeen Espoon kaupungilta. Se oli lähetetty omaishoitajille, koska viime valtuustokauden sosiaali- ja terveyslautakunta päätti omaishoidon tuen uusista kriteereistä. Vaikuttaa siltä, että kirje olisi aiheuttanut huolta osittain turhaan, mutta valitettavasti myös aiheesta, vaikka uusien kriteereiden tavoitteena ei ollut heikentää omaishoitajien tilannetta.
Otin omaishoitajien saaman kirjeen esille lokakuun lautakunnan kokouksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta suhtautui omaishoitajien huoleen vakavasti. Lautakunnalle luvattiin selvitys omaishoidosta seuraavaan lautakunnan kokoukseen ja saimme sen marraskuun kokouksessa. Saadusta selvityksestä ilmeni, että omaishoidon tuen palkkiota alentavia päätöksiä ei ole vielä tehty vammaispalvelujen asiakkaille, mikä oli hyvä asia.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan marraskuun kokouksen esityslistalla oli myös vammaisneuvoston kannanotto, jossa he esittivät, että omaishoidon tuen kriteerit tulee käsitellä uudelleen, eikä viime vuoden joulukuun päätöksen toimeenpanossa saisi edetä ennen sitä. Kuulimme lautakunnassa, että omaishoitajien kanssa on keskusteltu ja tullaan edelleen keskustelemaan perusteellisesti. Pidän keskusteluja erittäin tarpeellisena, koska niiden perusteella meillä on mahdollisuus arvioida asiaa ja tehdä tarvittavat päätökset.
Nyt on siis tarkoituksena arvioida tehtyjä päätöksiä, siitä huolimatta, että vammaisneuvosto ja sosiaali- ja terveyslautakunta puolsivat omaishoidontukeen liittyviä esityksiä viime vuoden joulukuussa. Tavoitteena on edelleen varmistaa omaishoitajien jaksaminen ja pärjääminen, mihin vaikuttaa esimerkiksi tarvittavien vapaiden järjestäminen. Se on asia, josta teimme aloitteestani hyviä lisäyksiä kriteereihin viime vuoden joulukuussa.
Omaishoitajien asemaa tulee parantaa myös valtakunnallisesti. Olisikin toivottavaa, että eduskunnassa arvioitaisiin omaishoitajia koskevan lain epäkohdat kuullen omaishoitajia. Olisiko esimerkiksi tarvetta muuttaa laissa mainittua palkkiokohtaa siten, että se mahdollistaisi samanaikaisesti omaishoitajan osa-aikaisen työssäkäynnin ja kohtuullisen omaishoidon tuen määrän? Nyt työssäkäynnin myötä on mahdollisuus vain matalimpaan hoitopalkkioon. Olisi myös syytä huomioida, että säädöksen mukainen tuen määrä on niin pieni, että sen avulla ei pärjää ainakaan Uudellamaalla.
Johanna Värmälä
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan 2.vpj.